Juttu on julkaistu 10.9.2024 Turun Sanomissa
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella halutaan supistaa alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä taloudellisista syistä, vaikka sitä on suositeltu kahdessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa aina vuodesta 2007 alkaen. Pelkkä ehkäisyvälineisiin käytettyjen varojen tarkastelu ei kuitenkaan riitä arvioimaan maksuttoman ehkäisyn laajempia vaikutuksia. Maksuton ehkäisy ei ole vain keino ehkäistä raskauksia, vaan se on keskeinen osa nuorten terveyden edistämistä.
THL (2024) raportin mukaan maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille parantaa nuorten mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja palveluja seksuaaliterveyteen liittyen. Tämä ei vain vähennä ei-toivottuja raskauksia ja seksitautien leviämistä, vaan edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Saatavilla oleva ehkäisy ja seksuaalikasvatus auttavat nuoria tekemään tietoisia päätöksiä, mikä voi parantaa heidän tulevaa terveyttään ja elämänlaatuaan.
Maksuton ehkäisy myös vähentää nuorten esteitä terveyspalveluiden käyttöön ja tukee tasa-arvoa. Kun ehkäisy on maksutonta, se on kaikkien nuorten saatavilla riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan. Tämä on erityisen tärkeää niille, joiden perheissä ei ole mahdollisuuksia keskustella avoimesti seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista.
Lisäksi maksuton ehkäisy voi vähentää nuorten mielenterveysongelmia. Tutkimukset osoittavat, että suunnittelemattomat raskaudet ja seksuaaliterveyden ongelmat voivat lisätä stressiä ja ahdistusta. Maksuttoman ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarjoaminen madaltaa myös kynnystä hakeutua palveluihin, joissa voidaan käsitellä myös mielenterveyden haasteita ja tarjota tarvittavaa tukea sekä pääsyä muihin palveluihin.
Kun hyvinvointialueet ovat talouspaineissaan etsimässä säästöjä, on ei-lakisääteisiin palveluihin helppo kajota. Maksuttoman ehkäisyn lopettaminen saattaa tuntua taloudellisesti houkuttelevalta lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa suurempia kustannuksia. Kansallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä oli liian lyhyt, jotta sen kustannusvaikuttavuutta olisi voitu arvioida luotettavasti. Kuitenkin esimerkiksi Gyllenbergin (2020) väitöskirja osoittaa, että pitkävaikutteiset ehkäisyvälineet ovat kustannustehokkaita juuri alle 25-vuotiaille (erityisesti 20-24 vuotiaille), mikä vahvistaa maksuttoman ehkäisyn taloudellisia hyötyjä.
On tärkeää nähdä maksuton ehkäisy investointina nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, eikä vain lyhytaikaisena säästönä. Hyvinvointialueiden päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun tietoon, mutta nyt päätöksiä ohjaavat lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet ja virheelliset käsitykset ehkäisyneuvolatoiminnan merkityksestä. Useat hyvinvointialueet ovat ymmärtäneet maksuttoman ehkäisyn hyödyt ja päättäneet jatkaa sen tarjoamista nuorille. THL arvioi, että maksuton ehkäisy ei vain paranna nuorten terveyttä, vaan myös ehkäisee syrjäytymistä sekä tukee seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulisi myös huomioida nämä hyödyt ja jatkaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista.
Niina Alho, sh TtM
Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja
Niina Piippo, sh, kätilö YAMK
Aluevaltuutettu, soteltk-jäsen
