Jotain on menossa pahasti pieleen, kun lasten ja nuorten väkivaltaisuus lisääntyy. Turun sanomat uutisoi 10.11.2022, että tuntemattomat nuoret pahoinpitelivät lapsen koulun pihalla. Kolme nuorta oli käynyt viidesluokkalaisen oppilaan kimppuun koulun alueella, jolloin uhria oli muun muassa lyöty kepillä ja nyrkein. 2.11.2022 MTV uutisten mukaan viisi nuorta potki ja löi naisen sairaalakuntoon ja jätti hänet tajuttomana vesilätäkköön. 4.10.2022 Ilta-sanomissa uutisoitiin nuorisojoukon pahoinpidelleen aikuisen sairaalakuntoon Salossa.
Poliisin keväällä valmistuneen selvityksen mukaan nuorten väkivaltarikollisuus on yleistynyt. Tiedämme myös, että järkyttävimmät tapaukset ovat johtaneet jopa nuoren kuolemaan. Nuorten tekemä väkivalta on raaistunut ja tekoihin liittyy erityispiirteitä, kuten teräaseita, teon kuvaamista ja julkaisemista sosiaalisessa mediassa. Usein alaikäisten tekemät rikokset kohdistuvat ikätovereihin ja tapahtuvat kouluympäristössä. Nuorten väkivaltaisuus on lisääntynyt erityisesti Varsinais-Suomessa. Alueella nuorten alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyjen määrä on yli nelinkertaistunut (Keskusrikospoliisi 2022). Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokkia käyvistä nuorista oli kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana.
Väkivallalla ja sen pelolla on vakavia vaikutuksia lasten ja nuorten psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Seuraukset ovat usein läpi elämän ulottuvia. Väkivallan käyttäminen on pahoinvoinnin ilmenemismuoto. Väkivallan yleistymisellä on myös yhteiskunnallisia syitä, kuten perheiden köyhyys, turvaton kasvuympäristö, yksinäisyys ja päihteiden käyttö (THL 2021). Ne koskettavat lapsia, nuoria, perheitä, yhteisöjä ja laajemmin koko yhteiskuntaa.
YK:n lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä. Lisäksi se edellyttää, että valtioiden tulee ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lapsia.
On selvää, että on osoitettava riittävät resurssit lasten ja nuorten arkeen: harrastuksiin, kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta pitää lasten ja nuorten kohdalla akuutisti parantaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, toimii se parhaimpana ennaltaehkäisijänä ja auttaa selviytymään elämän karikoistakin.
Tilanne on kuitenkin niin vakava, että valtion tulisi asettaa asiantuntijatyöryhmä selvittämään lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja erityisesti väkivaltaisuuden juurisyitä. Tämä on seurausta monesta tekijästä, mutta vain löytämällä syyt, voimme etsiä niihin täsmäratkaisuja ja sitä kautta pystymme ennaltaehkäisemään näitä järkyttäviä uutisia ja puuttumaan yhteiskunnan väkivaltaisuuteen. Se on meidän aikuisten velvollisuus.
Niina Alho sd.
VarHa aluehallituksen 2. vpj
Kaarinan kaupunginvaltuuston pj.
Juttu on julkaistu Turun Sanomissa 22.11.2022
