Olen 41-vuotias, varsinaissuomalainen poliitikko ja kaupunginvaltuutettu. Asun Piikkiössä yhdessä englantilaisen aviomieheni, 12-vuotiaan tyttäreni ja 2 -vuotiaan poikani kanssa. Perheessämme asuu myös labradorinnoutaja Mörmyli. Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja ja lähihoitaja.
Olen työskennellyt monipuolisissa hoitotyön tehtävissä eri-ikäisten ihmisten parissa. Vuodesta 2012 lähtien olen työskennellyt Kaarinan kaupungilla rekrytointisuunnittelijana, mutta olin välillä yli vuoden työvapaalla, jolloin työskentelin (1/2018-3/2019) Paimion kaupungilla vs. henkilöstö- ja työsuojelupäällikkönä. Toimin tällä hetkellä osa-aikaisena aluehallituksen varapuheenjohtajana ja olen työvapaalla vakituisesta työstäni rekrytointisuunnittelijana. Teen satunnaisia keikkatöitä kotihoidossa ja opiskelen tällä hetkellä myös kauppatieteitä Turun yliopistossa Porin yksikössä.
Uskon, että yhteiskunnan eriarvoistumisen pysäyttämiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi on tehtävä nyt töitä ja siksi olen mukana politiikassa.
MINUN TARINANI
Olen kotoisin Piikkiöstä. Edesmennyt isäni oli maanviljelijä ja äitini työskentelee ravintola-alalla. Olen elänyt melko tavallisen lapsuuden pienessä turvallisessa kylässä, mutta olen myös kokenut vanhempieni eron, yksinhuoltaperheen arjen sekä sen miten eri lähtökohdista lapset lähtevät maailmalle. Uskon kuitenkin, että lapsuuteni on kasvattanut minua ihmisenä rohkeammaksi ja työteliäämmäksi.
”lapsuuteni on kasvattanut minua ihmisenä rohkeammaksi ja työteliäämmäksi”
Polkuni lähihoitajasta hallinnonasiantuntijaksi
Peruskoulun jälkeen halusin opiskelemaan lukioon, mutta koulumenestykseni ei riittänyt opiskelupaikkaan. Olin kuitenkin päättänyt, että lukio on minua varten ja hakeuduin opiskelemaan iltalukioon. Tuolloin alaikäiseltä vaadittiin iltalukiossa jotakin perustetta, kuten toinen opiskelupaikka tai työpaikkaa. Sain opiskelupaikan iltalukiossa, kun aloitin ensimmäisessä vakituisessa työpaikassani 16 –vuotiaana. Työskentelin puhelinmyyjänä kahden vuoden ajan, mutta koska en kokenut työtä omakseni lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi. Valmistuin iltalukiosta vuonna 2002 ja lähihoitajaksi valmistuin ensihoidon koulutusohjelmasta vuonna 2003. Lähihoitajaopinnoistani sain stipendin opintomenestyksestäni. Tämä kokemus on opettanut minulle sen, että kaikki nuoret eivät ole valmiita päättämään tulevaisuudestaan vielä 16-vuotaina ja opiskeluinto voi kasvaa vasta myöhemmin. Siksi peruskoulun opintomenestykseni ei ole ollut oikea mittari ennustamaan tulevaisuuttani.
Lähihoitajaopintojeni aikana huomasin, että halusin syventää osaamistani hoitotyön tehtävissä. Tähän minua motivoi itseni kehittäminen, tiedon nälkä ja jatko-opintojen antamat mahdollisuudet vaikuttaa työni sisältöön. Jatkoin opintojani heti valmistumisen jälkeen sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitaja opintojeni aikana työskentelin erilaisissa hoitotyön tehtävissä. Kokemusta kertyi niin terveyskeskuksen päivystyksestä, sairaankuljetuksesta kuin erikoissairaanhoidostakin.
Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 2006 ja muutin heti valmistumiseni jälkeen Mansaarelle Englantiin. Työskentelin Mansaarella ensin paikallisessa vanhainkodissa 6kk ja sen jälkeen lähes 3,5 vuotta Mansaaren ensiavussa. Opin ulkomailla ollessani paljon, olin itse maahanmuuttaja monikulttuurisessa yhteisössä. Opin arvostamaan erilaisuutta ja sen tuomia hyötyjä, mutta toisaalta se on tehnyt minusta myös isänmaallisemman. Suomi on upea maa. Sairaanhoitajan työ ja ihmisten auttaminen oli palkitsevaa ja se antoi minulle valmiuksia ymmärtää mikä merkitys sairaudella ja elämän erilaisilla kriiseillä on yksilöön sekä hänen läheisiinsä.
”Opin arvostamaan erilaisuutta ja sen tuomia hyötyjä, mutta toisaalta se on tehnyt minusta myös isänmaallisemman. Suomi on upea maa.”
Sairaanhoitajana työskennellessäni huomasin, että halusin vaikuttaa laajemmin terveydenhuollon toimintaan. Siksi lähdin syventämään osaamistani avoimen yliopiston opinnoilla töiden ohessa. Myöhemmin suomeen palattuani aloitin terveyshallintotieteiden opinnot.
Olen nyt asunut suomessa vuodesta 2011 lähtien. Vuodesta 2012 lähtien olen työskennellyt Kaarinan kaupungilla rekrytointisuunnittelijana ja vuoden 2018 olen hoitanut henkilöstöpäällikön viransijaisuutta Paimiossa. Osaamiseni kunnallishallinnon ja ammattilaisena on kehittynyt näissä tehtävissä.
Tietoon perustuva päätöksenteko
Valmistuin terveystieteiden maisteriksi vuonna 2016. Yliopisto-opintojeni aikana keskityin hallintotieteisiin ja syvennyin Pro gradussani tiedon hyödyntämiseen poliittisessa päätöksenteossa. Pohdin jo nuorena poliittisten päätösten tietoperustaa ja välillä päätöksenteko tuntui järjettömältä. Olen itse mieluummin mukana tekemässä, kuin sivussa valittamassa ja siksi olen lähtenyt mukaan myös kuntapolitiikkaan ja aluevaltuustoon.
Uskon, että tutkimustiedon tulisi tukea päätöksentekoa tiiviimmin, koska vain silloin on mahdollista tehdä perusteltuja arvovalintoja. On helppo arvioida asioita rahassa, mutta harvoin muistetaan arvioida esimerkiksi talouspoliittisten vaikutusten inhimillisiä kustannuksia.
Minun toimintaani ohjaavina arvoina ovat yhteiskunnan eriarvoistumisen kehityksen pysäyttäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen tuleville sukupolville.
Luottamustehtävät
- Kaupunginvaltuutettu 6/2017-
- Piikkiön Sos. dem. Ty hallituksen jäsen 1/2022-
- Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 8/2021-
- Maakuntavaltuuston jäsen 10/2021-
- Kaarinan SDP:n kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja 1/2021-
- Varsinais-Suomen SDP:n pj 1/2020-
- Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu 3/2022-
- Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja 3/2022-
- SDP:n puoluehallituksen jäsen 9/2023-
- Saaristoasiain neuvottelukunnan jäsen 10/2023-
Päättyneet luottamustehtävät
- Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsen 6/2017-6/2018
- Peimarin koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 6/2017-6/2018
- Koulurakentamisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja 6/2017- 8/2018
- Piikkiön Sos. dem. Ty hallituksen jäsen 1/2017-12/2018
- Kaarinan Pajamestarit ry. hallituksen jäsen 1/2018- 10/2019
- Tehy ao. 211 hallituksen varajäsen 1/2017-12/2019
- Kaarinan SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja 1/2018-12/2020
- Kaupunginhallituksen jäsen 6/2017-7/2021
- Kaupunginhallituksen edustaja vapaa-ajanlautakunnassa 6/2017-7/2021
- Piikkiön jokilaakson asukasyhdistyksen hallituksen jäsen 1/2014- 8/2021
- Sote-poliittisen seurantaryhmän jäsen 10/2021-1/2022
- Maakuntavaltuuston vpj 10/2021-6/2022
Luettuani tarinasi päädyn äänestämään sinua. Olet vielä nuori nainen, pätevän tuntuinen eduskuntaan, uskon että saat vielä paljon aikaiseksi.
Kiitos ❤️
Näin mainoksesi telkkarissa ja tajusin, että ollaan opiskeltu samassa ryhmässä lähihoitajaksi Naantalissa 🙂
Saat ääneni
Hei hienoa ja kiitos paljon.
Oot ainutlaatuinen! 😍
Vaimoni (ekonomi) muutti Suomeen, kun menimme naimisiin. Hän on opiskellut merkonomin tutkinnon ja tällä hetkellä Hän opiskelee lähihoitajaksi. Työtä on huonosti tarjolla ulkomailta muuttaneille Suomessa. Tämä on paha ja kasvava ongelma. Mitä olet mieltä aiheesta? Luulen että voisit olla ehdokkaani, koska sinulla voi olla ymmärrystä aiheeseen.
Kiitos, viestistäsi. Kyllä, tunnistan tämän ongelman. Maahanmuuttajien työllistymistä edistää suomen kielen oppiminen, johon pitäisi ensisijaisesti panostaa.
On kuitenkin todettava, että joitakin ulkomaalaisia tutkintoja tunnustetaan Suomessa heikommin ja se on monella tapaa sääli, koska maahanmuuttajalla voisi olla korkeaa osaamista, jota tänne juuri kovasti tarvittaisiin.
Toinen ongelma on työelämän ennakkoluulot ja asenteet. Esimerkiksi pelkästään maahanmuuttajan ulkomaalainen nimi, voi olla esteenä rekrytoinnille. Monet työnantajat ovatkin ottaneet käyttöön anonyymin rekrytoinnin ja sitä tulisi laajasti edistää. Näin ei työntekijän nimi ohjaa prosessia, vaan osaaminen.
Tässä oli nyt muutama esimerkki, mutta uskon että tälle ongelmalle olisi paljonkin tehtävissä. Sen lisäksi näen tässä työllisyystilanteessa aivan välttämättömäksi sen, että saamme jo maassa olevat maahanmuuttajat töihin. Se ei tosiaan usein ole halusta kiinni, vaan näistä erilaisista esteistä.
Hei! Mikä on kantasi ”tunnin junaan”?
Kannatan tunnin junaa. Mielestäni jokaisen varsinaissuomalaisen kansanedustajan on ajettava Varsinais-Suomelle tärkeitä hankkeita. Tunnin juna on jo käynnissä oleva hanke, joka on laajassa yhteisymmärryksessä nostettu myös Varsinais-Suomen liiton tärkeäksi edunvalvontahankkeeksi. Tunnin junaa on pitkäjännitteisesti suunniteltu ja sen ripeä hyväksymismenettely turvaisi suunnittelun jatkuvuuden ja varmistaisi hankkeelle EU rahoituksen. Kysymys ei ole pelkistä minuuteista, koska hanke tukee Etelä-Suomen kilpailukyvyn parantamista.
Tunnin juna ei luonnollisesti mitenkään saa olla pois muista palveluista. Eikä näitä infraan sijoitettuja investoja tulisi sekoittaa muiden palveluiden kanssa.
Olisikohan tarpeen päivittää tietoasi Kaarinan terveyskeskuksen toiminnasta.
Väität, että aikoja saa melko hyvin.
Olen 71 v nainen ja viimeksi olen päässyt vastaanotolle 3,5 vuotta sitten. Eikä ole mitään toiveita päästäkään lähivuosina.
Sairaanhoitajat pompottelee ja fysioterapia antaa kyllä ajan, mutta peruu kun olet jo tulossa.
Hei
Viittaat 2021 tekemääni kirjoitukseen, joka silloin piti kyllä paikkaansa. Tilanne on tämän kevään 2023 ollut todella surkea ja olemme aluehallituksessa nyt tehneet toimia. Todella ikävä kuulla kokemuksistasi. Jos haluat kertoa tarkemmin niin laitatko sähköpostia tai soitellaan.